Aatu Yksikivinenkin sen jo aikoinaan tiesi. ”On hulluutta tehdäa asioita aina samalla tavalla odottaen eri lopputulosta.” On tosin vaikeaa tehdä asioita eri tavalla jos ainoa työkalu on vasara. Ympäristön haasteet vaikuttavat tällöin varmasti nauloilta. Olisi epävarmaa kokeilla jotain uutta. Yksi loistava kohtaamiskulttuurimme vasara on kokous -työkalu. Sitä koitetaan sovittaa eri prosessien kaikkiin vaiheisiin. Ihmetellään kun ei synny keskustelua, vaikuttaa kuin ihmisillä ei olisi mielipiteitä. Kuinka kokous ja asialista aktivoi osallistujien ajattelua? Kuinka monta kysymystä asialistassa yleensä on? Mikä vuorovaikutus-systeemi kokouksen alussa ajetaan sisään?

Suomi on pullollaan tapahtumia, kohtaamisia joissa ihmisiä kootaan yhteen saman asian ympärille. Halutaan vilkasta keskustelua, vuorovaikutusta ja oppimista. Rakennetaan hienot puitteet ja kutsutaan huippuluennoijat. Ohjelma pakataan tiukkaan jotta toiminta olisi tehokasta. Kahvitauoista nipistetään jotta pysytään aikataulussa. Systeemiksi valitaan luennointi, one to many, varmasti kaikki oppivat saman verran. Vedetään vähän yli ajalle. Kyllä oli tehokasta! Vai oliko?

Minusta ei ollut. Koitan tässä avata miksei.

KOHTAAMISTAPAHTUMAN/OPPIMISYMPÄRISTÖN noin 10 KULMAKIVAA

1.) TAVOITE Mikä on tapahtuman tavoite? Eri sidosryhmien näkökulmat? Käännellään niin kauan, että löytyy innostava näkökulma. Hauskuus tukee oppimista.

2.) PROSESSI Kuinka päästää tavoitteeseen? Less is more!? Prosessi palvelee tavoitetta, jäsentää ohjelmaa ja antaa osallistujille vallan. Tavoitteeseen on monta tietä.

3.) JOHTAMINEN Systeemiäly? Millainen vuorovaikutusysteemi luodaan? Vaikka itseorganisoidutaan ja -ohjaudutaan niin kuka ”omistaa” prosessin? Mielenmallini vuorovaikutuksellisuudesta?

4.) ALKU Kuinka pian osallistetaan? Millainen vuorovaikutuskulttuuri luodaan? Kuinka orientoidaan? Saadaan homma kulkemaan? Kuinka herätän mielenkiinnon/markkinoin?

5.) AIKA Less is more. Mestaruutta on osata mennä yhdessä teemassa syvälle, avata eri näkökulmia ja vedättää tunteita. Pilkkomaton aika palvelee prosessia. Epämuodollisten keskustelujen merkitys eli pitkät tauot. Kahvi ja tupakkakeskustelut ovat usein mieleenpainuvimmat. Lopettaminen ennen kuin osallistujien fokus hajoaa eli etuajassa. Mielenmallini tehokkaasta?

6.)ASIANTUNTIJUUS Ryhmä on aina viisaampi kuin yksikään sen jäsen. Kuinka luoda käytäntöyhteisö? Fasilitointi? Kuinka osaisin luopua vallasta? Bar Camp?  

7.) OPPIMINEN Mitä metodeja käytetään? Kuinka kootaan? Kuinka kiteytetään? Kuinka huomioidaan erilaiset oppijat? Oppiminen on vapaaehtoista. Mielenmallini oppimisesta?

8.)TEKNIIKKA Jos epäilyttää yhtään niin ostettava ammattilaisilta.

9.)MARKKINOINTI Vaikka kyseessä olisi pakollinen kehityspäivä on se markkinoitava. Ketä kiinnostaa kehityspäivä? Pakollinen? Tiukassa kytköksissä mielenmalleihin, mielen automaatioihin, joita eri sanat herättävät. Luotava kiinnostava mielikuva tulevasta.

10.)PAIKKA Tukee oppimista, mutta ehkä vähiten tärkeä kulmakiva.

Havainnollistaa?

Erilaiset oppijat?

Erilaiset mielenmallit?

Tavoite?

Aika?

Tantourist.

Related posts:

Kulttuuri on strategia. Pysähtyminen Sallittu! Supersankari maksimoi tuotot! Kepulikonsultointia?