Keltainen perjantai Turussa!
- Written by Ville Keksijä Keränen
- Published in Arkisto, Suomi
- Leave a reply
- Permalink
Viime perjantaina kävimme Tatun kanssa Turun AMK:ssa vetämässä opettajien dialogitreeniä, ja kolahteli silleen, että pitää päivän kopit tänne tuikata. Vetomme julkinen kuvaus oli dialogikoulutus, jonka tarkoituksena oli antaa vinkkejä opeille, jotka vetäisivät treenejä ohjausryhmilleen. Piilotavoitteemme Tatun kanssa oli herätellä tunteita ja niiden voimalla syntyvää aitoa oppimista, sekä tutkiskella pelon ja rohkeuden teemoja dialogisesti.
Tunnelma klo 12.15 treenitilassa 20 paikalle saapuneen opettajan kanssa oli positiivinen, mutta hektinen. Monella oli meno päällä ja tuskin aikaa istahtaa alas. Monella oli myös positiivisia ennakko-odotuksia, koska olimme tuttuja tulijoita.
Lähdimme pehmeällä johdannolla kysellen kaikilta nimen, henkisen lataustilan, ja oman luonnehdinnan siitä, mihin tilaisuuteen itse kukin on tullut. Saimme kaikuja dialogikoulutuksesta, tehokkaasta keskustelutilaisuudesta, asioidenhoitopalaverista ja niin edelleen. Hommaa jatkettiin avauskysymyksellä: ”Mikä luonnehtii minua parhaimmillani?”, jota kaikki opettajat voisivat tunneilla kysellä myös oppijoilta todellisten osaamsten esiin nostamiseksi. Saimme porukan rentoutumaan ja avautumaan tapahtuvalle. Soljuvan keskustelun, tarinoiden ja naurun jatkeena siirryimme jännän äärelle: mielenmallipeliä pelaamaan.
Tatu jakoi aiheeseen pohjustukseksi myös Timo Linnosssuon huoneesta löytyneen Esa Saarisen ja Kirsti Longan Muodonmuutos –kirjan tekstin nro 147. aiheesta ”Yksin ajattelu on rajallista – tiiminä voi ajatella laajemmin” Se olikin hyvä alustus dialogiin ja mielenmallipeliin. Pelissä tärkeää on saada peli ”imuttamaan” ja luoda hyvät pohjat sosiaaliselle hauskanpidolle ja tiiviille yhteiselle ajattelulle. Siksi fundamentaalinen aloituskysymys on: Mikä on mielenmalli?, ja siitä pitää puhua niin kauan, että asiasta syntyy jaettu ymmärrys. Mikä sinun mielestäsi on mielenmalli? Vihjeitä mielen mallien tunnistamiseen voi hakea esimerkiksi Peter Sengen Fifth Disciplinen osiosta mielen mallit. Niiltä lähteiltä mielenmallipeli onkina ikoinaan synnytetty.
Tällä kertaa tuli myös toisen kysymyksen luonteeseen liittyvä kolahdus – sen on hyvä olla hauska, kuten: ”Mikä on tohvelisankarin ja supersankarin ero?” Hauska kysymys herättelee ja sitouttaa sekä tuo peli-iloa. Tämän jälkeen kysymykset voivat tulla esiin pelinomaisen sattumanvaraisesti. Meillä arvalla nostetut jatkokysymykset liittyivät hyvään elämään, tulevaisuuden kouluun, ja mielenmalliin omasta itsestä. Kysyin Tatulta myös, millainen mielenmalli hänellä on itsestään, ja Tatu vastasi: keltainen, leikkisä, vilpitön ja hauska. 🙂
Hauskaa meillä oli, ja parisenkymmentä opettajaakin tuntui nauttivan ja osallistuvan prosessiin intensiivisesti. Olisi kiinnostavaa jatkaa toimintaa Turun AMK:n kanssa pidemmällä aikajänteellä, esimerkiksi Johtavien Ajatusten synnytysprosessin kanssa. Jäi fiilis, että prosessi vasta alkoi, ja toivottavasti keskustelu jatkuu tiiviisti taukopaikoilla, meidän käytössämme olleessa mukavan tilavassa punertavassa huoneessa, tai kahviloissa.
Innostuksella 11.10. jatkoa Turussa Monkey Busineksen keltaisessa kahvilassa tuumaillen,
Henna Monkey
Hei Henna Hero,
hienon kirjoituksen olet kynäillyt. Kiitos! Sulla on sana hallussa.
Vilma