Sammon taontaa
- Written by Johanna Hytönen
- Published in Arkisto, Suomi
- Leave a reply
- Permalink
Mä oon jo hetken etsinyt itselleni sopivaa valmennusohjelmaa, mutta hyvää fiilistä ei ole vielä tullut yhdestäkään. Viime viikolla sain yllättäin mahdollisuuden osallistua Partus Oy:n Sammon Takojat -valmennukseen sekä suorittaa samalla Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon oppisopimuksella. Ei sitä tarvinnut sen kauempaa miettiä, hyppäsin mukaan.
Kotitehtävänä oli kuvata oman yrityksen liiketoimintaa: mistä kaikki on lähtenyt, mitkä ovat olleet tärkeimpiä tapahtumia, mitkä ovat omat vahvuuteni ja mikä on kehittämishaasteeni yrityksessä. Perjantai-iltana jääkiekon tiimellyksessä tein alla olevan esityksen ajatuksistani.
Näillä ajatuksilla lähdin tutustumaan 16 muuhun Sammon takojaan. Ryhmä on mainio. Eri ikäisiä, eri alojen ammattilaisia. Lähtökohdat ovat hyvät vaikka mihin. Keskustelimme luovuudesta, luovuuden eri käsitteistä ja niiden merkityksistä, alitajunnan voimasta sekä tulevien trendien tunnistamisesta ja niihin reagoimisesta. Luovasta ongelman ratkaisusta ja oikean kysymyksen löytämisestä. Synnytimme aiheesta ”Innovaatioiden syntyminen rikastavassa yhteisössä”.
Opettelimme uusia ideointityökaluja ja niiden avulla mm. lootuksen kukka jäsensin myös Monkey Businesta ja omaa kehittämishaastettani. Puhuimme myös, että perusjuttujen pitää olla kunnossa, jotta kehittämistä pystyy kunnolla jatkamaan. Synnytyksistä mieleeni jäi miten asiakas näkee tuotteemme, onko se sama käsitys tuotteesta kuin itselläni on, tarjoanko sitä mitä asiakas haluaa ostaa, arvostanko asiakkaan mielipidettä.
Toisen ryhmän esityksen kova juttu oli rytmiikka. Monkeyssa jokaisella on oma rytmiikkansa, joka muuttuu tilanteen mukaan. Itse olen nopea rytmiikaltani, mutta joissakin tilanteissa esim. dialogissa tai valmennustilanteessa olen rauhallinen, pohdiskeleva, etsivä. Miten pelaamme yhteen erilaisilla rytmiikoilla kuitenkin kunnioittaen ja kuunnellen toista?
Näiden mutkien kautta lähdimme käsittelemään ydinpätevyyspuuta ja sen eri osa-alueita.
Puusta mulle tule mieleen banaanipuu, Apinoita kun ollaan.
Puun juuret kuvastavat osaamisalueita, runko kuvaa ydin pätevyyttä, oksat strategisia liiketoiminnan osa-alueita, hedelmät tuotteita ja palveluita. Olin perjantaina hahmotellut kehittämishaasteeni liittyvän uudistuneen liikeideamme viestimiseen kohdennetusti sekä haasteena on saada uudet palvelut ostettavaan muotoon. Tätä puumallia miettiessä huomasin, että me Monkeyt ollaan tänä keväänä uudistanut ja kiteyttänyt tosi paljon toimintaamme. Löysimme uuden ytimen, tuotteistimme, luovuimme myös jostakin. Teimme asiakaskyselyn ja olemme kehittäneet toimintaa yhdessä asiakkaiden kanssa. Uudistuksista on tehty erillisiä blogipostauksia ja niistä kirjoitettiin Yellow Pressiin. Niin ja mistä kaikki sai alkunsa tammikuussa? Monkeylle ei ollut yhtään keikkaa, koska perusmyyntityö oli jäänyt tekemättä. Syystä tai toisesta, selitys ja persereikä. Huono tilanne pakotti meidät tähän kaikkeen ja samalla nosti meidät taas uudelle tasolle. Joskus asiat pitää oppia kantapään kautta.
Kokonaiskuva on itselleni vielä sekava ja sitä pitää vielä prosessoida. Eli jos se on sekava minulle, se on varmasti sekava myös jollekin muulle. Asiakkaat ei varmati jaksa kahlata läpi blogia ja yrittää sieltä hahmottaa kokonaisuutta. Innostuin banaanipuusta ja muistin, että työharjoittelijamme Kata piirsi meille todella hienon banaanipuun. Katan tarkoitus oli puun avulla kiteyttää meidän toimintaa avainsanojen / kysymysten avulla. Innostuneena soitin Katalle ja selitin tätä ajatusta, josta myös hän innostui. Lähdemme työstämään banaanipuuta yhdessä eteenpäin mukaan ottaen muut Apinat sekä asiakkaita ja yhteistyökumppaneita.
Lopputulos on se, että järjestän meille banaanipuun enne kesälomaa. Ja sitä tehdessä pähkäilen uudelleen kehittämishaasteeni. Ja Monkeyn pitää ehdottomasti synnyttää enemmän yhdessä.
Väsynyt, mutta onnellinen
Johanna Monkey