Nyt on hyvä hetki jakaa kokemukseni IDEO:n Design Thinking -työapajasta kuukauden takaiselta San Franciscon reissulta, koska Monkey on kutsunut samaa teemaa Lapin yliopistossa design, media & markets -ohjelmassa opiskelleen Marja Heinistön vetämään aiheesta työpajan Yellow Officella 30.5. Palvelumuotoilu auttaa palveluita tuottavia tekijöitä ja uskallan luvata, että jokainen Marjan pajan osallistuja saa vähintään yhden uuden näkökulman omaan juttuunsa ja oppii käytännön keinoja, joilla palveluita  voi muotoilla yhdessä käyttäjien kanssa.

Design Thinking prosessin aikana bongattu hedelmäasetelma San Franciscon Food Marketilla. Houkuttaako tämä helposti ostamaan?

Itse osallistuin palvelumuotoilun mekkana pidetyn IDEO:n vetämään työpajaan Hub SoMalla huhtikuussa 2011. Päivä alkoi teorialla siitä, miksi Design Thinking on keksitty: jotta onnistuisimme luomaan helppokäyttöisempiä palveluita ja tuotteita, parempia käyttäjäkokemuksia ja uudenlaisen ajatteluprosessin avulla syntyviä uusia tuotteita. Aiemmin IDEO:lla vieraillessamme olin bongannut mm. neulattoman rokotuslaitteen, joka mahdollistaa aivan uudenlaisten rokotemuotojen kehittämisen.Design Thinkingissä tavoite on kehittää tulevaisuuden palveluita ja tuotteita, joiden toimintalogiikan tajuaa heti ensisilmäyksellä, joiden parissa viihtyy ja saa loistavan käyttäjäkokemuksen. Bisnesmielessä Peter Drucker on todennut: design thinking converts need into demand – Design Thinking muuttaa tarpeen kysynnäksi.

Mitä Design Thinking voi olla käytännössä? Tässä kokemukseni prosessista.

Työpajaa varten meidät, 40 osallistujaa, oli edellisenä päivänä jaettu ryhmiin, jotka saimme kuulla aamun aluksi. Ryhmäjaossa oltiin sekoitettu ikiä ja ammattitaustoja niin, että jokaisessa ryhmässä oli monta eri näkökulmaa edustettuna.

Työpaja alkoi piirustustehtävällä. Saimme itse kukin tyhjän paperin täynnä tyhjiä ympyröitä ja 1 min aikaa. Tehtävänanto oli: piirtäkää näihin ympyröihin jotain. Ympyräpiirroksia tehdessä ja myöhemmin katsellessa mielikuvitus lähti lentoon ja aivot virittyivät ajattelemaan uudesta näkökulmasta. Tehtävä purettiin muutamalla kysymyksellä, kuten: ”Lähditkö matkimaan vieruskaveriasi? Piirsittekö yhdessä yksilöohjeesta huolimatta?

Kuka nämä kuvasi?

Seuraavaksi tuli tiimitehtävä, jossa tarkoitus oli huomioida yhden käyttäjän arkea. Palvelun tuottajan tulisi aina huomioida muita käyttäjiä ja ympäröivää maailmaa, sillä harvoin palvelua suunnitellaan vain itselle. Tässä harjoituksessa käytimme Stanfordilta tuttua käyttäjäprofiilin luomistekniikkaa valokuvia apuna käyttäen. Saimme kukin tiimi nipun kuvia, joista piti päätellä, kuka ne on ottanut, ja millainen henkilö hän on. Mietimme: Mikä on näiden kuvien ottajan lempimedia? Entä hänen paheensa? Uskontonsa? Mikä on hänen rakkutensa kohde? Nämä käyttäjäprofiilit jaettiin tarinankerrontana ryhmittäin koko 40 hengen porukan kesken.

Kuvien havainnoinnin jälkeen laajensimme havainnointipintaa ulos päin ja käyttäjien kanssa jutteluun. Tehtävänanto oli: Menkää pariksi tunniksi läheiselle Food Marketille ja havainnoikaa käyttäjäkokemusta siellä samalla, kun lounastatte itse. Asettukaa itse käyttöjän rooliin ja jutelkaa muidenkin käyttäjien kanssa. Tehkää muistiinpanoja kokemuksistanne. Saimme vielä ohjeistuksen kysyvään tyyliin – piti kysellä ”Mistä (kokemuksen) häiriö syntyy?” (Where does the distraction come from?), ja ”Kuinka voisimme..?” (How might we..?).

Seuraava 10 minuuttinen oli haastava – piti ideoida vastauksia kysymyksiin. Tavoite laitettiin 100 ideaan,

85 ideasta yhdisteltiin 20 hyvää, 5 parempaa ja lopulta 1 paras.

ja ryhmät jopa kilpailivat ideoiden määrästä. Määrä korvasi laadun, kaikki ideat kelpasivat. Pääsimme 85 ideaan, jotka vastasivat valitsemaamme kysymykseen: ”Kuinka voisimme saada ihmiset viihtymään paremmin ja käyttämään enemmän aikaa Food Marketilla?”. Seuraavaksi ideoita yhdisteltiin siten, että prototyyppivaiheen käsittelyyn valikoitui vain yksi idea.

Prototyypin tuottamiseen käytettiin 20 minuuttia aikaa. Tarjolla oli laaja valikoima materiaalia, musiikkia ja videotykki. Tavoite ja tehtävä oli tuottaa lyhyt maksimissaan 5 min kestävä demo tai käsinkosketeltava tuote, jolla syntyneen idean voi kuvata toisille. Design Thinkingin ideologiaan kuuluu nopea ja jatkuva protyyppien teko ja työn parantaminen prototyyppiä testaten ja käyttäjäkokemuksia keräten.

Lopulta esitimme kaikki prototyypit vuorotellen koko porukalle, ja keskustelimme niistä lyhyesti. Huomioimme, että kaikkien ryhmien prototyypit olivat erilaisia, vaikka olimme havainnoineet aivan samaa kohdetta.

Työpajapäivän päätteeksi IDEO:n vetäjät totesivat, että he haluavat lahjoittaa palkkionsa varattomien nuorten koulutukseen Tiimiakatemialla tai sen tyylisissä kouluissa, joita on esimerkiksi Ashoka-verkostossa. Cool!  Jäi tunne, että päivä oli intensiivinen ja lyhyt – 8 tunnin ajan annoimme kaikkemme ajattelulle, koska toimintatapa oli niin mukaansatempaava!

Jotain tästä työpajasta opittua tulee varmasti sovellettua omassa työssä. Kokeilimme merkitsevän kysymyksen ideoinnin taktiikkaa jo Tatun kanssa ”Nuorissa on tulevaisuus” -keikalla, ja se toimi hyvin. Tänään kokeilimme lisää Hub Jyväskylän työpajassa Kierrättämö -tapahtumassa, jossa Hub Jyväskylä tarjosi Design Thinking -tasterin. Lisää luvassa siis 30.5. Yellow Officella Mallan kanssa!

Keltaisin terkuin,

Henna

Related posts:

Yellow Helmet Joulukalenterin luukku 20: Missä pomo luuraa? Teemme maailmasta keltaisemman Joulukalenterin luukku 17 – hiutaleita!