Bloggaus suomeksi alla:

Katsoin juuri Ideo:n David Kelleyn TED videon viime maaliskuulta. Olipa hyvä! Se muistutti minua aiemmin päässäni olleesta ajatuksesta, että innovaatiot ovat enemmän empatiaa kuin teknologiaa. Videolla David kertoo esimerkin Doug Dietzistä, kaverista joka on suunnitellut GE:lle magneettikuvaukseen suunnitellun MRI-laitteen. Olen itsekin ollut vastaavassa koneessa selkääni kuvauttamassa, ja olihan se tietyllä tavalla pelottava kokemus. David kertoo kuinka Doug opiskellessaan Stanfordin D.Schoolissa oli ollut tutustumassa omaan koneeseensa uudestaan käyttäjänäkökulmasta, ja kuullut että jopa 80% lapsista joudutaan rauhoittamaan lääkityksellä ennen kuvausta. Tämä sen takia koska he ovat niin peloissaan MRI-laitteesta mihin joutuvat. Voitte kuvitella, että Doug ei ollut iloinen tästä havainnosta.

Kiitos Design Thinking -kurssin hän alkoi ajatella MRI-konetta käyttäjäkokemuksen kautta. Doug mietti kuinka 4v lapsi kokee kuvauksen, ja kuinka kokemus voisi olla nykyistä parempi. Ja loi koneen ympärille mielikuvitusmaailman. Kuvat mitkä löysin kertovat merimaailmasta, ja videolla oleva esimerkki on merirosvoista. Katso kuvat alla, ympäristöissä ja tunnelmassa on melkoinen ero.

Tavallinen MRI-kuvantaja

Kokemuksellinen versio MRI-kuvantajasta. Kuvat osoitteesta: http://healthymagination.com/stories/pediatric-adventures/

Tulokset olivat myös dramaattiset. Ulkokuoren uudelleen suunnittelun ja henkilökunnan koulutuksen jälkeen tulokset paranivat huimasti, ja vain 10% lapsista piti rauhoittaa lääkityksellä ennen kuvausta. Näin kuvia saatiin otettua paljon enemmän, ja turvallisemmin.

MRI-kone itsessään on kovan luokan innovaatio ja keksintö, mutta uskon että vastaavanlaiseen kokemuksien suunnitteluun meidän maailmassamme on paljon potentiaalia. David puhuu videolla myös psykologi Albert Benduran työstä fobioiden parissa. Hän on saanut pieniä askelia ottaen ja vähän kerrallaan potilaita totutellen erittäin hyviä tuloksia muutamassa tunnissa esimerkiksi käärmefobian kanssa.

Itseäni  tänä syksynä on pohdituttanut kysymys, kuinka pienet tipuaskeleet kohti dialogista ja välittävää organisaatiota rakennetaan ja otetaan?

Here’s the blog text in English:

I have just seen the TED talk by David Kelley from IDEO. It was very inspiring! My sketch notes from the talk are above. It reminded me a great deal about an idea that I got earlier on from a Fast Company article that innovation is more about empathy than technology. Me and Tatu have studied this year at Mondragon University’s MINN program and via that we’ve heard a great deal about design thinking. That has taken the idea and meaning of empathy in business to a whole new level. Successful business is based on empathy. We need to understand the user, participant or user for real.

David on his talk shares a story of Doug Dietz, principal designer of GE Healthcare. He has designed some real cool stuff. First, he made MRI-scanner with his team. Which does it’s job i.e. takes very good pictures, but kids were scared of that. I think that’s a typical case in our life (at least in Finland), the product does the job well, but something is missing. People may not like to use it, or like in this case were totally scared of it. Myself, I have been scanned by MRI scanner and yes, it was kind of scary. In this hospital he worked with, about 80% of the kids had to be exposed to sedation before the typical scan. Kids were horrified by the experience. He and his thought that something must be done about this. And they totally re-designed the experience to be more inviting for the children. Now the MRI-rooms are like adventures in the sea or pirate ship! And the number of kids who go into the scanner without sedation raised dramatically. See the pictures taken from GE’s website for the difference:

Typical MRI-scanner

Pictures from: http://healthymagination.com/stories/pediatric-adventures/

In here I think the key is to remember that it was not only decorating that they did, but also the whole service was re-designed and the staff educated again by professionals who were used to work with children to engage them in the experience.

David Kelley shares with us his mission to increase the creative confidence of people. He’s inspired by the work of psychologist Albert Bendura, who treats traumas and fobias (e.g. snakes) in his step-by-step process. David applies this same method to creative processes, and wants to break the mental model of divide between creative and non-creative people. I think we can learn a lot from this idea. Myself, I have been thinking of the bite-size steps towards dialogue-full organizations? So that it’s not scary, and people could feel that the practice of dialogue is good for them and their organizations. What could be the first steps? Check-ins in the weekly meetings?

Ps. An indian innovator has also written about the same idea in his blog.

Related posts:

Monkey Business – Transforming cultures! Really? Maybe. 20 ajatusta dialogista – 20 Thoughts on Dialogue Luukku 11: Konttikiertokoulu – Rural Design & Entrepreneurship School Keksijä Keränen Youtubessa