Mikael Jungner oli yksi työpajan vetäjistä viime perjantaina 9.4 Lempäälän Ideaparkissa järjestetyssä Aivomyrskyssä. Nuoryrittäjyys -tapahtumassa jossa Tatu hoiti tapahtumahoustauksen ja superleidit Johanna&Henna haastoivat osallistujat Superpower työpajassa. Tapahtumassa innostuin voimakkaasti ainakin kahdesta asiasta: 1.) Mikael Jungnerin ajatuksista 2.) Jere, 9-luokkalainen Kotkasta, joka oli vapaaehtoinen juontamaan tapahtuman kanssani. Ensin Jungnerismia.

Uutta johtamistapaa ei ole vielä kirjoissa – eikä sitä opeteta kouluissa.

Totta. Paitsi vähän Stanfordissa ja ehkä maailman eniten Tiimiakatemia nimisessä laitoksessä Jyväskylässä. Kuten tiedetään ponnistaa ihmisen merkityksellisyyden kokemus ja tekeminen usein innostuksesta. Alueesta jolla Tiimiakatemia on suomen kouluista kiistaton numero yksi. Esa Saarinen:

Teesi 7 Rajojen rikkomisen ja keppihyypiöinnin ikuisessa kamppailussa Tiimiakatemia valitsee innostuksen.

Innostus on meille luonnollista. Intohimoa ei pysäytä mikään, se syntyy itsestään ja on syvällä meissä. Mutta samalla se on uskomattoman herkkä. Jungner:

Se intohimo ja kipinä joka meillä on, on hauras. Jos sitä ei pääse toteuttamaan, on parempi lähteä.

Kuinka usein toimimme omaa luontoamme vastaan? Kuinka usein tapamme luovuuden innostuksen ympäriltämme? Kuinka osaisimme, antaa syöttöjä joista kaverin on hyvä jatkaa peliä, antaa tarinan jatkua?

Innostuksella luovaa kautta eläen, Tatu.

Related posts:

Joulukalenterin luukku 9, Ihmisenergia. Reality Check. Ruusuja – ei risuja! Kepulikonsultointia?