Valtteri Karjulan esikoisteos Tuhonomia ja teesit yhteisöllisyydestä
- Written by Ville Keksijä Keränen
- Published in Suomi
- Leave a reply
- Permalink
Sain käsiini Valtterin kirjoittaman Tuhonomia -kirjan Tiimiakatemian kumppanuuspäivillä 22.4.2016. Tatu nappasi kirjan nopeasti minulta lukuun, joten itse pääsin tähän kiinni näin vappuna. Puolison ollessa poissa minulla on ollut rento viikonloppu scifi-elokuvien, musiikin ja hyvän kirjallisuuden parissa.
Tutustuin Valtteriin toimiessani Jyväskylän Ammattikorkeakoulun Tiimiakatemialla valmentajana vastuunani luovuuden ja bisnesmuotoilun kurssi nimeltä Rohkeat Tekijät. Valtteri oli ensin mukana osallistujana, ja sitten heti perään seuraavana vuonna apuvalmentajana ja dokumentoijana. Hänen kanssaan on ilo tehdä töitä ja sparrata, eli vaihtaa vapaasti ajatuksia teemasta kuin teemasta. Kiitos Valtteri tarinasi jakamisesta kirjan muodossa ja menestystä uusiin organisaatiotulkin hommiin. Sparrataan kun tavataan.
Mikä ihmeen Tiimiakatemia?
Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun palkittu ja kansainvälisesti tunnettu liiketoiminnan kehittämisen ja yrittäjyyden huippuyksikkö, jossa ei ole opettajia, koulutunteja tai tenttejä. Oppiminen tapahtuu yhdessä muiden tiimiyrittäjien kanssa omaa osuuskuntaa ja asiakasprojekteja pyörittäen (arviolta 24h/vko), toimintaa ja ajattelua tukevien kirjoja lukien (8h/vko) ja piirissä istuen dialogia käyden (8h/vko).
Valtteri ottaa kirjassaan käsittelyyn oman Tiimiakatemia -kokemuksensa pohjalta monia teemoja kuten johtaminen, myynti ja yhteisöllisyys. Kirjan alussa on paljon puhetta yhteisöllisyydestä, ja nappasin tekstistä Valtterin teesejä, jotka ovat tämän blogitekstin lopussa.
Reflektiota kirjasta ja Tiimiakatemiasta
Olen käynyt oppijana läpi samaisen tiimiyrittäjyyskoulun nimeltä Tiimiakatemia mistä Valtteri kirjassaan kirjoittaa. Tiimiakatemialla tehdään paljon, ja kun tehdään paljon niin usein sattuu ja tapahtuu. Tulee virheitä, tulee onnistumisia, tulee oppeja. Itse tein paljon virheitä omalla matkallani, ja Valtterikin kertoo rohkeasti myös projekteista, jotka eivät aina menneet ihan putkeen. Mielestäni on hienoa, että Valtteri uskaltaa avata kirjassaan myös näitä kivuliaampia oppimiskokemuksia huumorilla sävytettynä. Se kertoo, että hän on nämä asiat käsitellyt ja ottanut kokemuksista opiksi.
Hauskinta antia minulle olivat juuri nämä projekteista kertovat tarinat, joissa hyvin kiteytyy mistä Tiimiakatemia -kokemuksessa on kyse: Itsensä haastamisesta ja uuden kokeilemisesta, ihmisten kohtaamisesta ja yhdessä tekemisestä. Oppina syntyy ammatillista osaamista esimerkiksi asiakaspalvelun, tapahtumien tuottamisen, myynnin, markkinoinnin, johtamisen, tiimityöskentelyn, tuotteistamisen, rohkeuden ja bisnesluovuuden saralla. Pystyin näkemään itseni jälleen tekemässä omia projektejani samassa tilanteessa, reilut 10v sitten.
Tiimiakatemialaisia yhdistää raju halu oppia, kokeilla ja mennä eteenpäin. Yrittäjyys ja tiimiyrittäjyys on kestävyyslaji. Nousemme ylöspäin ja opimme niin kauan kuin uskallamme haastaa itsemme, ottaa riskejä ja mennä tilanteisiin mitkä jännittävät. Oppimista tapahtuu kun toimimme osaamisemme ylärajoilla, ja muistamme reflektoida tekemisiämme. Tosin itseluottamuksen säilyttämiseksi on hyvä myös tehdä asioita mitkä osaa kunnolla, siten saa rohkeutta tehdä lisää epävarmoja kokeiluja. Niin kauan kuin teet, kokeilet ja reflektoit tekemääsi itseksesi ja kavereiden kanssa, pääset eteenpäin. Tästä taitaa olla kyse kun Tiimiakatemialla usein sanotaan epäselvissä ja kaaottisissa tilanteissa: “Luota prosessiin”.
Valtteri puhuu kirjassaan keskeneräisyydestä ja häpeän voittamisen merkityksestä. Se liittynee teemaan itsensä hyväksymisestä, ja vastuun kantamisesta. Se on teema joka itselläni on kulkenut vahvasti mukana läpi tämän astisen elämäni. Itseni hyväksyminen, omana itsenä toimiminen ja vastuun kantaminen vaativat minulta päivittäistä harjoitusta.
Olen aiemmin pohtinut, että Tiimiakatemia oli minulle nimenomaan itsensä johtamisen koulu. Itsensä johtaminen oli minulle kaikista suurin ja merkittävin oppi. Valtteri kuvaa samaa asiaa kaaoksen ja epävarmuuden sietokyvyn, sekä itsensä löytämisen teemoilla. Kirjassa kuvatun tekemisen ja oivallusten perusteella tuntuu, että Valtteri on valmistuttuaan kypsempi kaveri kuin mitä itse olin samassa tilanteessa v. 2008.
“Häpen selätettyä uskalsin ottaa ensimmäisen askeleen kohti tuntematonta, jonka jälkeen monet ovet avautuivat. Tajusin olevani vastuussa omasta ammatillisesta urastani, ja päätin julistautua taitelijaksi. Tämä ymmärrys oli yksi parhaista, mitä Tiimiakatemialta sain.” -Valtteri Karjula
Valtterin teesejä yhteisöllisyydestä:
- Hyvät yhteisöt ovat merkitysellisiä niihin kuuluville.
- Yhteisöt tuovat turvaa.
- Yhteisöt kannattelevat ja vievät elämässä eteenpäin.
- Oman yhteisön löytäminen parantaa ihmisen suorituskykyä, hyvässä yhteisössä yksilö pystyy parempaan kuin yksin.
- Yhteisöllä ei ole juridista vastuuta yksilön viihtyvyydestä, vaikka tarkoitus onkin osittain yksilön viihtyvyys.
- Yhteisön ilmapiiri määrittelee yhteisön voiman.
- Luotettava ja terveellinen ilmapiiri ruokkii yhteisön jäseniä.
- Hyväänkin yhteisöön kuuluu naljailua nuoremmille ja tulokkaille, ja jokaisen tulokkaan on ansaittava paikkansa yhteisössä. (Itse en kyllä diggaile tällaisesta naljailusta).
- Yleensä kun tuotat arvoa ja olet hyödyksi yhteisölle, pääset siihen mukaan. Tähän riittää usein nöyryys, kuuntelu ja halu oppia.
- Parhaat yhteisöjen edustajat älyävät ottaa tulokkaat reilusti ja nopeasti mukaan yhteisöön.
- On tärkeää, että tulokkaat kokevat mahdollisimman nopeasti olevansa tärkeitä yhteisöjen jäseniä.
- Yhteisön asettamat paineet voivat joskus vaikuttaa negatiivisesti yhteisön jäseniin. Silloin kannattaa tutkia mistä paineet johtuvat, ja ovat ne oikeasti jonkin yksilön asettamia vaatimuksia, vai vain pään sisällä olevia, kuviteltuja ajatuksia siitä miten systeemissä tulee toimia.
Valmentajan TOP–3 taidot Valtterin mukaan
- Valmentajan tärkein taito on kyky haistaa tiimin taso.
- Toiseksi tärkein taito on toimia tiimin innostajana.
- Kolmanneksi valmentajan on syytä nähdä erilaisuuden voima, sekä vahvistaa yksilöiden vahvuuksia.
Johtamisesta
- Lyhyesti kiteytettynä kaverijohtaminen tarkoittaa oman itsensä sekä toisten (vertaisten) johtamista samaan aikaan.
- Paras johtamisen apuväline on antaa ihmisille tunne siitä, että heihin luotetaan. Itsensä tuntevat tiimin yksilöt herättävät toisissa ihmisissä enemmän luottamusta ja helpottavat jokaisen johtamista.
- Luottamus muodostuu aina tekojen kautta, eivätkä pelkät sanat ja lupaukset riitä yksinään sen rakentumiseen.
- Liian usein jätämme palkitsematta, sanomatta tai huomaamatta kollegoidemme hyviä tuloksia.
Tiimioppimisesta
- Meille yhteisöön liittyminen tarkoitti tuolloin suurta muutosta ja matkaa kohti tuntematonta. Tiimiakatemia on riski, joka on itse otettava.
- Valmentajan ei tuloksia vaatiessaan esittää omaa ahkeruuttaan, toisin kuin meidän tiimiläisten piti miettiä, oliko minulla varaa sanoa toiselle. Tiimiakatemian itseohjautuva ympäristö tuli aina silloin esille, kun saimme puututtua toistemme laiskuuteen ilman valmentajan apua. Tiimiakatemian vaikeus ja nerokkuus ilmeni juuri silloin.
- Otin tavoitteekseni, että puhun maksimissaan puoli tuntia paskaa päivässä, etten sabotoisi huumorini avulla muiden työskentelyä. Oli nimittäin älyttömän helppoa naljailla sellaisilla asioilla kuin osaamattomuus, kokemattomuus tai pelkuruus ja peittää ne kaikki huumorilla.
- Tarkastellessani oppimisen taikakolmiota (käytöntö, lukeminen, treenit) tajusin viestinnän olevan kokemusten vaihtoa asiakkaiden kanssa, reflektointi kokemusten vaihtoa luetuista kirjoista sekä treeneissä käynti kokemusten vaihtoa ylipäätään.
- Tätä kaveruuden ja verkoston välimaastoa aloin kaventaa miettimällä, mitä hyötyä minusta olisi muille ihmisille.
- Juhana Torkki kertoi minulle, että palautetta saataessa oli olennaista olla selittämättä yhtään mitään ja vain kuunnella.
KV-bisneksestä ja b2b-myynnistä
- Lentokoneessa aloitin välittömän reflektoinnin kansainvälisen reissun anneista. Ensimmäinen oppi oli herkkyys. Tapaamiset piti sopia ennakkoon ja hyvissä ajoin.
- Toiseksi opin kärsivällisyyttä: Vaatekauppakaan ei ole yhden käynnin kauppaa.
- Kolmanneksi opin joustavuutta. On mentävä sinne missä asiakas on kuuma!
- Jatkoin pohdiskelua ja ymmärsin että katalogeilla ja “sämpletuotteilla” oli suuri merkitys kaupankäynnissä. Katalogin kuvat herättivät vaikutelman ja tunteen, kun taas sampletuotteet olivat sitä varten että niitä saatiin kosketella.
- Onnistuimme hyvin tapahtumatuotannon yleisimmässä haasteessa, saada houkuteltua asiakkaat paikalle.
Itsensä löytämisestä ja rohkeudesta
- Maailma on sikäli raaka paikka, että siellä pärjätäkseen ihmisen pitää olla juuri sellainen kuin on. Halusin heti ensimmäisenä päivänä Tiimiakatemialla kertoa ihmisille kuka olen ja mistä tulen.
- Aika on meidän niukin resurssi, ja siksi yö ja unen puute ovat yhtälailla ongelmallisia kuin kiireiset päivät. Elämämme on jatkuvaa taistelua vapaa-ajan puolesta.
- Havahduin Jorma Ollilan elämänkerran luettuani ihmisen elämäntehtävän olevan parhaan itsensä etsiminen. Näin toimiessaan ihminen saisi toteuttaa jotakin suurempaa, sekä kehittyä kohti täydellisyyttä. Täydellisyys ei tarkoita sitä, ettei virheitä saanut tehdä, vaan samaa virhettä ei saa tehdä kahta kertaa.
- Heittäytyminen oli parasta huumetta juuri siksi, että heittäytymisen hetki pakotti minut elämään hetkessä ja tekemään jotain sellaista mitä en aiemmin ollut tehnyt.
- Käsitin heittäytymisen tarkoittavan omien pelkojen kohtaamista ja niiden voittamista.
- Koulutusohjelmien myötä sain luvan ja syyn olla rohkea, sekä kokeilla oman rohkeuden brändäämistä.
- Tiimiakatemia sekamelskan keskellä opin sietämään keskeneräisyyttä ja tajusin etten itse voi vaikuttaa kaikkeen.
- Vasta vierailun jälkeen ymmärsin, kuinka tärkeää on toivottaa uudet asukkaat Suomeen tervetulleeksi. Ymmärsin, että meillä jokaisella oli vastuu vaikuttaa omaan asenteeseemme.
- Mihin ikinä päädymmekin, aion viihtyä siellä.
Ps. Kirjan ensimmäistä painosta taitaa olla vielä muutama kappale myymättä. Voit tilata oman Tuhonomia -kirjasi täältä.