Tämä aamu alkoi jouluisesti. Pakkanen oli maalaillut maiseman kauniin kuuraiseksi, hengitys höyrysi ja lapset kikattivat pulkan kyydissä. Kylmyys ei haitannut, koska pulkkaa kiskoessa tuli lämmin ja iloiselle tuulelle. Päiväkotiin päästyämme koimme jymy-yllätyksen. Olimme juuri riisumassa talvihaalareita yltä, kun yhtäkkiä joku huusi: ”Tulkaa katsomaan! Pihalla on tonttu!” Tumput, sukat ja pipot tippuivat niille sijoilleen ja kaikki rynnivät salin ikkunaan. Ja todellakin, ulkona oli tonttu! Se oli ilmeisen vanha tonttu, koska käveli jo vähän kumarassa ja sillä oli pitkä tuuhea valkoinen parta. Lyhty kädessään se hipsi siellä pihassa ja kurki välillä ikkunoista sisään.  Tontuthan ovat luontaisesti hieman ihmisarkoja, joten tämäkin yksilö vähän kyräili pensaiden ja leluvaraston takaa ja vilkutteli ujosti lapsille. Voitte kuvitella, että lapset olivat suorastaan täpinöissään ja tästä tapahtumasta puhutaan vielä ensi joulunakin.

Hetkiseksi pääsi Aikuinen valtaamaan mieleni ja päähäni pälkähti ajatus, että kukahan päiväkodin tädeistä tai harjoittelijoista tuo tonttu on. Miksi se Aikuinen mieli aina tekee tällaiset temput? Ja toinen aikuinen jo mietti, että tuosta olisi voinut tehdä ilmoituksen poliisille, kun joku hiippailee päiväkodin pihalla. Masentavaa suorastaan.

Jospa unohtaisimme sen Aikuisen ja antaisimme enemmän tilaa mielikuvitukselle. Mielikuvitus on hieno asia ja sitä tarvitsen myös tulevassa työnsarassani, kuvituksessa ja havainnoinnissa. Annetaan sen mielikuvituksen rehottaa ja villiintyä. Se värittää mukavasti elämää ja joulua. Pitäkää aistit valppaina, saatatte tekin nähdä Ihka Oikean Joulutontun!

Joulufiiliksissä,

Tiina

Related posts:

Monkey Business uusi Internet-sivunsa ja aloitti suomenkielisen blogin Supervoimia! Jungnerismia! Mistä on Monkey Busineksen syyspäivät tehty?