Blogin kirjoittaminen vaatii inspiraatioita. Sitä mä olen odotellut ja nyt se tuli; aurinkoisena lauantaipäivänä. Inspiraatio onkin jännittävä asia, jota ei voi pakottaa. Siitä saisi ihan oman lukunsa. Nyt tarkoitus on keskittyä yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen.

Olin 11. – 12.2. vallan mainoissa yhteiskunnallisen yrittäjyyden konferenssissa & antikonferenssissa, Onnistamo 2011. Tähän kohtaamiseen oli tullut yhteiskunnallisia yrittäjiä & siitä kiinnostuneita ympäri Suomea, 10 eri maasta. Paikalla oli noin 80 ihmistä. Tapahtuman järjesti Hub Helsinki & Syy ry.

Hyvä vastaan paha yritys

Konferenssin alussa oli paneeli, jossa aiheesta keskusteli eri puolueiden poliitikkoja. Tästä keskustelusta päällimmäisenä jäi mieleen asetelma hyvä yritys vastaan paha yritys. Yhteiskunnallisia yrityksiä on ollut Suomessa kauan ja niitä on satoja. Tämä maailman tilanne (ilmastonmuutos, työttömyys, syrjäytyminen, köyhyys, toisaalta yltäkylläisyys, tavaran paljous, ylijäämä materiaalit & tuotteet jne.) on herättänyt myös uusia ihmisiä toimimaan ja monet haluavat vaikuttaa tavalla tai toisella. Toisille vaikuttamisen keinot ovat kansalaisjärjestöjen toimintaan osallistuminen ja vapaaehtoistyö. Toisille syntyy ajatus yrittäjyydestä, jonka kautta halutaan vaikuttaa lähiympäristön ongelmakohtiin. Niinpä minusta on turhaa takertua miettimään onko yritys hyvä vai paha. Yrittäjyyttä tarvitaan joka lähtöön ja jos joku saa yrittäjyyden kipinän halusta vaikuttaa, se ei voi olla väärin. TEM on jättänyt eilen työryhmän esityksen yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä.

Mitä yhteiskunnallinen yrittäjyys sitten tuo lisää sillä yrityksillä on yhteiskuntavastuu?

Anne Raudaskoski Hub Helsingistä porrasti yrityksien yhteiskuntavastuun (taloudellinen, ekologinen, sosiaalinen) seuraavasti: (nuo selitykset on mun omia muistiinpanoja, ei ole suoraan Annen suusta)

– Transformaatio, jossa yhteiskuntavastuu näkyy voimakkaasti läpi linjan yrityksen toiminnassa, arvoissa, osakassopimuksissa, säännöissä, tuotteissa, palveluissa jne. Yhteiskuntavastuu on ajattelutapa ja lähtökohta kaikkeen toimintaan ja ilman sitä yritystä ei olisi olemassa.

– Strateginen, jossa yhteiskuntavastuu on olemassa ja se on otettu huomioon. Yrityksellä voi olla jokin yhteiskunnallinen palvelu.

– Projektit, jossa yritys tekee itse kampanjoita tai on mukana valmiissa yhteiskunnallisessa kampanjassa tai projektissa. Yhteiskuntavastuu ei muuten näy yritysken toiminnassa.

– Markkinointi ja PR, jossa ainut tarkoitus on saada positiivista julkistuutta sillä, että on tukenut jotain kampanjaa.

– Business as usual, jossa yhteiskuntavastuu toteutuu yrityksen normaalin toiminnan kautta (yritys maksaa veroja, työllistää, noudattaa lakia). Yrittäjä tekee oman osansa hoitamalla yrityksensä hyvin.

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden menestyksen ainut mittari on sen vaikutukset sidosryhmiin, yhteiskuntaan.

Yhteiskunnallinen yritys heiluu kolmannen sektorin ja yrityskentän välimaastossa. Anni Sinnemäki kiteytti paneelissa yhteiskunnallisen yrittäjyyden olevan yritykselle valittu identiteetti, se ei ole automaatio. Itse näkisin, että yhteiskunnallinen yrittäjyys avaa uusia näkökulmia ja sitä kautta luo mahdollisuuksia.

Perhe on syönyt kolmen ruokalajin illallisen hienossa ravintolassa. On juotu viiniä ja kahvin kanssa konjakkia. Tarjoilija tuo illan päätteeksi ison laskun pöytään ja ojentaa sitä perheen isälle. Isä osoittaa 10 vuotiasta tytärtään ”Hän maksaa kaiken.”

Yhteiskunnallisen yrityksen syntyminen

No, sehän on ihan tavallinen yritys, joka tarvitsee kaikki perusjutut mitä yleensäkin yrityksen perustaminen. Mutta mitä vielä?

– Mihin haluamme vaikuttaa? Mitä haluamme ratkaista? Miksi olemme olemassa?

– Mikä on menestyksemme mittari?

– Tavoitelluista vaikutuksista syntyy toimintalogiikka. Mitä pitää tehdä?

– Mihin voitto käytetään?

– Osallistuvaa & verkostomaista toimintaa.

– Reiluus, avoimuus, läpinäkyvyys.

– Arvot, jotka näkyvät arjessa.

– Kaiken kirjaaminen osakassopimuksiin, sääntöihin ym.

Muiden ajatuksia Onnistamo 2011 -tapahtumasta:

Freelancetoimittaja Suvi Huttunen, Hub Tampereelta Jukka Siltanen

Mitä tämä kaikki tarkoittaa Monkey Businekselle? Onko sinulla ajatuksia siitä? Mihin apinat haluavat vaikuttaa? Millainen on reilusti keltaisempi maailma?

Ajatus jää hautumaan,

JohannaMonkey

ps. Pahoittelen kuvien puutetta, mulla on teknisiä ongelmia.

Related posts:

Yrittäjyyttä sydämellä – The Pop Up Companyn Jyväskylän pilotti 2013 Yrittäjyyskasvatusstrategia? Ain laulain työtäs tee! Johtavien ajatusten synnytysprosessi